Kun suru kaappaa mut yritän muistella mitä hyvää mulla on...kannan huonoa omaatuntoa usein bulimiastani ja huumeiden käytöstä/kokeiluista...varsinkin nyt kun käytin viikonloppuna taas nappeja vaikka vannoin kuukaus takaperin ei koskaan enää. Mutta ihminen on heikko aika hassua että olen huomannut että rukoilu auttaa on joku jolle kertoa mielen synkimmät tarinat ja ajatukset.
En uskalla todellakaan kertoa lähimmäisilleni näistä kokemuksistani.
Ei olisi pitänyt ottaa lääkkeitä sillä kaikki katosi ympäriltäni olin voimaton ja minulla ei ollut mitää ajatuksia elin vain hetkessä.Tämän taki minut kai yritettii raiskata viikonloppuna koska oli heikko.
se oli erittäin lähellä. Mies työnsi minut vessaan ja huusi ja piti kiiinni ja yritti ottaa vaatteitani pois onneksi eräs kaverini tuli väliin ja sai miehen kimpustani. Mutta kiitän Jumalaa että sain opetuksen kuinka pienestä voi elämä olla kiinni sillä jos jotakin olisi tapahtunut se olisi ollut mukanani loppuelämäni. En voi luvata itselleni "en oksenna enää koskaaan" olen luvannut niin jo 4vuotta ja aina epäonnistun uskon että ajan kanssa se loppuu sama päihteitten kanssa en voi luvata "en ota koskaan enää "huumeita" " sillä tiedän että tulen ottamaan tasantarkkaan niinkauan kunnes pyristelen itseni pois näistä piireistä sitten se loppuu ja voin katsoa eteeni. Mutta taakkani kasvaa mitä kauemmin olen näissä porukoissa koska olen heikko ja typerä vaikka sanon "ei" silti ne vain jankkaa "ota nyt otaotaota" niin kauan kunnes ottaa sitten ollaan tyytyväisiä...mutta mitä loppupeleissä itsehyödyn..no okei mahtava fiilis yhden illan..seuraava päivä kauhe olo surua loputonta ja pettymistä itseensä. Mutta ajon päästä eroon tästä sonnasta. Tiedän että pääseen.
Mun on vaikea päästä uusiin piireihin koska en pysty taipumaan toisten kriteereihin ja olen niin hiljainen ja sisäänpäin kääntynyt. On helpompi pysyä omassa kuoressani. Ehkä tää maailma vaatii multa ihan liikaa...ja mun pitäis muka sopeutua vain...mutta toivon että elämäni muuttuu tammikuussa sillä lähden opiskelemaan kauas täältä Kestilästä.
onneks elämässäni on nämä siskon lapset sillä kun niitä katsoo unohdan hetkeksi murheeni kuunnellessa heidän viatonton naurua he ovat Jumalalta suurin lahja minulle.
maanantai 7. marraskuuta 2011
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Maailma on hyvä elää sille jolla on tilaa unelmille
Kuten otsikko mennään tänään matalapaineella kuten jo pitkään olen mennyt. Joudun syömään lääkettäkin siihe ja pelottaa etten koskaan pysty lopettaa sitä koska kerran olin pari päivää ilman ja minulle tuli aivan kauhet "vieroitus oireet".
Ja muutenkin tuntuu että olen pilannut itseni lupasin itselleni aina että en harrasta seksiä kuin vasta naimisiin mennessä mutta sitten kaikki romahti ja lääkkeet ja viina huurut sekottivat pääni ja tunsi hetken niin pienen hetken ajan että joku muukin kun perheenjäsen rakastaisi minua mutta hetken huumaahaan se vain oli sillä kyllä tiedän ettei hän välittänyt tunteistani ei mistään! tuntuu että olen pettänyt itseni ja olen likainen ja kuvottava ihminen en arvosta itseäni enää niin paljoa. Tuntuu kuin multa oli riistetty jokin asia mitä yritin varjella sieluni kaupalla ja nyt sitä ei enää ole se on poissa sitä en saa koskaan takaisin! ja mun pitäis muka elää itseni kanssa loppuelämä...tiedän onhan tämä varmasti pieni juttu teille monille mutta neitsyyden säilyttäminen oli minulle kuin joki palkinto, palkinto siitä että olen puhdas ja odotan viellä sitä "oikeaa"....mitä mä nyt annan sille kun se oikea tulee vastaa!? olen vain likainen ja häpäisty ruumis jäljellä.
mutta asiasta toiseen mua ärsyttää kovasti se kun en uskalla käydä tilaisuuksissa missä on paljon ihmisiä ja missä otetaan valokuvia... esim ristiäiset, häät, joskus kauppareissut, lenkeilllä jos näkee paljon ihmisiä... onhan tuo lääke vähän auttanut mutta en tiedä...ehkä ei tarpeeksi sittenkään? mutta jos tämä onkin vain jokin Jumalan testi ja hän yrittää tehdä minusta vain vahvemman ihmisen.
Mutta yksi asia helpottaa tällä hetkellä mitä raamatussakin sanotaan "kaikki sinussa on kaunista"
Ja muutenkin tuntuu että olen pilannut itseni lupasin itselleni aina että en harrasta seksiä kuin vasta naimisiin mennessä mutta sitten kaikki romahti ja lääkkeet ja viina huurut sekottivat pääni ja tunsi hetken niin pienen hetken ajan että joku muukin kun perheenjäsen rakastaisi minua mutta hetken huumaahaan se vain oli sillä kyllä tiedän ettei hän välittänyt tunteistani ei mistään! tuntuu että olen pettänyt itseni ja olen likainen ja kuvottava ihminen en arvosta itseäni enää niin paljoa. Tuntuu kuin multa oli riistetty jokin asia mitä yritin varjella sieluni kaupalla ja nyt sitä ei enää ole se on poissa sitä en saa koskaan takaisin! ja mun pitäis muka elää itseni kanssa loppuelämä...tiedän onhan tämä varmasti pieni juttu teille monille mutta neitsyyden säilyttäminen oli minulle kuin joki palkinto, palkinto siitä että olen puhdas ja odotan viellä sitä "oikeaa"....mitä mä nyt annan sille kun se oikea tulee vastaa!? olen vain likainen ja häpäisty ruumis jäljellä.
mutta asiasta toiseen mua ärsyttää kovasti se kun en uskalla käydä tilaisuuksissa missä on paljon ihmisiä ja missä otetaan valokuvia... esim ristiäiset, häät, joskus kauppareissut, lenkeilllä jos näkee paljon ihmisiä... onhan tuo lääke vähän auttanut mutta en tiedä...ehkä ei tarpeeksi sittenkään? mutta jos tämä onkin vain jokin Jumalan testi ja hän yrittää tehdä minusta vain vahvemman ihmisen.
Mutta yksi asia helpottaa tällä hetkellä mitä raamatussakin sanotaan "kaikki sinussa on kaunista"
lauantai 5. marraskuuta 2011
Aloitukseksi pari sanasta
Olen 17vuotias tyttö ja olen tuntenut jonkinlaista ehkä yhteyttä Jumalaa.
Monet ystäväni pitävät minua hulluna kun tietävät että uskoni on vahva ja horjumaton.
Monia kertoja olen varma että minulla on ollut enkeli mukana kolari, bentsot+viina-tajuttomuus, olen kiitollinen että olen selvinnyt. Enkä koskaan pitänyt itseäni niin heikkona että sorrun bulimian soraiselle tielle mutta, nyt olen varma että pääsen Jumalan avulla ylös suosta johon olen pitkän aikaa vajonnut.
Sillä jokaisesta oksentamis kerrasta tulee häikälemätön paha olo sieluun ja suru joka on pakko turruttaa johonki ihmiset eivät osaa auttaa minua vaikka olenkin avanut suuni. Ja kun yritän hukuttaa surunu alkoholiin huomaan olevani pahojen ihmisten parissa jotka eivät usko Jumanaan ja yrittävät saada sen multakin poies ja tyrkyttää nappejaan verukkeella" näistä tulee hyvä olo ota" miten seuraava aamu?kun aine on haihtunut pois minusta?minulla ei ole sitten mitään tyhjä olo "otin napin nyt en muista eilisestä mitää?" se ei ole se mitä haluan! haluan olla vapaa päihteistä nauttia elämästäni kuten lapsena, kuten siskoni poika "jasper" jasper on nyt pian 2vuotta ja on minulle Jumalan pikku siunaus oikein päivieni valo ja rakastan katsoa kun hän leikkii ja nukahtaa voi sitä pientä niin viatonta ja synnitöntä lasta. Aijon tehdä kaikkeni sen eteen ettei Jasper koskaan hairahda tälle tielle kun minä huonoina aikoinani. Toki alkoholia hän saa käyttää hillitysti mutta jos kannabis ja napit astuvat kuvaan aijon katkaista sen kierteeen ennekuin alkaakaan. En halua hänelle sitä surua mitä itse olen joutunut kokeen näitten takia vaikken vakkari käyttäjä olekkaan joskus porukan painostus on niin vahva ja pelottava että olen heikko ja säällittävä ihminen enkä pysty sanomaan "ei, EI EN TAHDO VIEKÄÄ POIS" sen olen oppinut huonoista ajoistani että jostahtoo ylös täytyy koskettaa pohjaa.
Vielä raamatusta pätkä joka helpotti oloani tänä aamuna kun oli todella surullinen olo;
(sananlaskujen kirja 22-23)
viisaiden sanoja
kuuntelen tarkoin, ota vastaan viisaiden sanat,
avaa sydömesi tiedolle, jota jaan.
Teet hyvin, kun kätket sen sisimpääsi
ja pidät sen valmiina huulillasi.
Turvaa Herraan- siski minä sinulle puhun.
siksi saatan tietoosi kaiken tämän.
kolmekymmentä ohjetta olen kirjoittanut
sinulle neuvoksi ja opastukseksi.
jotta oppisit totuutta, oikeita sanoja.
ja voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
älä riistä heikkoa hänen heikkoutensa vuoksi,
älä sorra köyhää oikeudessa.
Sillä Herra ajaa hänen asiaansa ja
riistää hengen hänen riistäjiltään.
Älä lyöttäydy kiivaan miehen seuraan,
älä ryhdy äkkipikaisen kumppaniksi
ettet tottuisi hänen teihinsä ja
vaarantaisi omaakin vaellustasi,
ala tee niiden tavoin, jotka lyövät kättä,
ja menevät veloista takuuseen.
ellei sinulla ole milllä maksaa,
viedään vuodekin altasi.
Älä siirrä vanhaa rajapyykkiä
jonka esi-isäsi ovat paikalleen panneet
Katsopa miestä, joka on toimissaan taitava;
hänen tiensä vie kunkaisen hoveihi,
ei hän jää alhaisten palvelukseen.
Monet ystäväni pitävät minua hulluna kun tietävät että uskoni on vahva ja horjumaton.
Monia kertoja olen varma että minulla on ollut enkeli mukana kolari, bentsot+viina-tajuttomuus, olen kiitollinen että olen selvinnyt. Enkä koskaan pitänyt itseäni niin heikkona että sorrun bulimian soraiselle tielle mutta, nyt olen varma että pääsen Jumalan avulla ylös suosta johon olen pitkän aikaa vajonnut.
Sillä jokaisesta oksentamis kerrasta tulee häikälemätön paha olo sieluun ja suru joka on pakko turruttaa johonki ihmiset eivät osaa auttaa minua vaikka olenkin avanut suuni. Ja kun yritän hukuttaa surunu alkoholiin huomaan olevani pahojen ihmisten parissa jotka eivät usko Jumanaan ja yrittävät saada sen multakin poies ja tyrkyttää nappejaan verukkeella" näistä tulee hyvä olo ota" miten seuraava aamu?kun aine on haihtunut pois minusta?minulla ei ole sitten mitään tyhjä olo "otin napin nyt en muista eilisestä mitää?" se ei ole se mitä haluan! haluan olla vapaa päihteistä nauttia elämästäni kuten lapsena, kuten siskoni poika "jasper" jasper on nyt pian 2vuotta ja on minulle Jumalan pikku siunaus oikein päivieni valo ja rakastan katsoa kun hän leikkii ja nukahtaa voi sitä pientä niin viatonta ja synnitöntä lasta. Aijon tehdä kaikkeni sen eteen ettei Jasper koskaan hairahda tälle tielle kun minä huonoina aikoinani. Toki alkoholia hän saa käyttää hillitysti mutta jos kannabis ja napit astuvat kuvaan aijon katkaista sen kierteeen ennekuin alkaakaan. En halua hänelle sitä surua mitä itse olen joutunut kokeen näitten takia vaikken vakkari käyttäjä olekkaan joskus porukan painostus on niin vahva ja pelottava että olen heikko ja säällittävä ihminen enkä pysty sanomaan "ei, EI EN TAHDO VIEKÄÄ POIS" sen olen oppinut huonoista ajoistani että jostahtoo ylös täytyy koskettaa pohjaa.
Vielä raamatusta pätkä joka helpotti oloani tänä aamuna kun oli todella surullinen olo;
(sananlaskujen kirja 22-23)viisaiden sanoja
kuuntelen tarkoin, ota vastaan viisaiden sanat,
avaa sydömesi tiedolle, jota jaan.
Teet hyvin, kun kätket sen sisimpääsi
ja pidät sen valmiina huulillasi.
Turvaa Herraan- siski minä sinulle puhun.
siksi saatan tietoosi kaiken tämän.
kolmekymmentä ohjetta olen kirjoittanut
sinulle neuvoksi ja opastukseksi.
jotta oppisit totuutta, oikeita sanoja.
ja voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
älä riistä heikkoa hänen heikkoutensa vuoksi,
älä sorra köyhää oikeudessa.
Sillä Herra ajaa hänen asiaansa ja
riistää hengen hänen riistäjiltään.
Älä lyöttäydy kiivaan miehen seuraan,
älä ryhdy äkkipikaisen kumppaniksi
ettet tottuisi hänen teihinsä ja
vaarantaisi omaakin vaellustasi,
ala tee niiden tavoin, jotka lyövät kättä,
ja menevät veloista takuuseen.
ellei sinulla ole milllä maksaa,
viedään vuodekin altasi.
Älä siirrä vanhaa rajapyykkiä
jonka esi-isäsi ovat paikalleen panneet
Katsopa miestä, joka on toimissaan taitava;
hänen tiensä vie kunkaisen hoveihi,
ei hän jää alhaisten palvelukseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
